i. Pão de Açucar psl, rn (prl), 160 cm	ii. Pão de Queijo psl, rn, 156 cm	iii. Pão de Rosas
		iie. Espelhar
	ie. Leite Ninho psl, rn (prl), 154 cm	iei. Leite Meio Gordo
		iee. Felicidade
e. Chá frio e Açai psl, rn (prl), 153 cm	ei. Lua Quieta psl, rn, 159 cm	eii. Lua Cheia
		eie. Sol Feliz
	ee. Chá frio e Bolo chique psl, rn (prl), 150 cm	eei. Castanha
		eee. Chá frio e Doce

   t. Xícara de Chá G., s. 29.11.2015 (Jardín Nocturno)
   o. Panqueque de Plátano G., s. 17.05.2022 (Amancio Palmeiro)
   o. Viento Ártico G., s. 01.09.2022 (Vento Aureo)
   (3/3)

i. Pão de Açucar oli kakkospalkinnolla kantakirjattu ori, joka keskittyi omistajansa kanssa showluontoiseen klassiseen ratsastukseen. He esiintyivät eri tapahtumissa levittäen tietoutta klassisesta ratsastuksesta. Ori suoritti kauniisti ja pakottamatta levaden, piaffen, koulukäynnin sekä terre á terren. Ratsukko tekikin useasti yleisöönsä vaikutuksen upealla yhteistyöllään ja orin upealla luonteella. 160cm korkea ruunikko tienasi kaurarahansa jalostuskäytössä, sillä pelkästään sen korrekti rakenne veti tamman omistajia puoleensa, puhumattakaan luonteesta ja ratsastettavuudesta.
ii. Pão de Queijo oli todellinen tulisielu. Herkkä ori vaati kohtelua silkkihansikkain ja mielellään vain muutaman käsittelijän, sillä uudet ihmiset saivat sen aina varautuneeksi. Sillä oli yksi vakiratsastaja, joka treenasi sen kotona, kuin esitti kisoissa. Queijon kanssa ei turhia paijaushetkiä harrastettu, vaan sen kanssa oli tavarat oltava valmiina hollilla ja penkin viereen se pysähtyi vain juuri ja juuri sen verran, että ratsastaja pääsi selkään. Ruunikolle osasivat kaikki antaa tilaa ja sitä omalla tavallaan myös kovasti kunnioitettiin tallillaan, koska 156cm korkea ori suoritti osaavasti jopa GP-tason asioita.
ie. Leite Ninho, on erään portugalilaisen kilpatallin pääratsastajan kasvatteja. Tämä on hevosensa myös itse kouluttanut - hyvin ja pitkälle onkin! Tälle hevoselle ei piffit ja paffit tuottaneet minkäänlaisia ongelmia, mutta tallitavoissa sillä olisi ollut parantamisen varaa, sen yrittäessä lähes jatkuvasti kuopia reittiä lattian läpi maapallon toiselle puolelle. Korkeutta tammalla oli 154cm, mutta tallin vallanneesta metelistä päätellen kyseessä olisi voinut olla isompikin peto.

e. Chá frio e Açai oli melko tavallinen hevonen. Se oli elämäänsä tyytyväinen ruunikko ja suoritti tasaisesti aina - oli aiheena mikä vain. Açai oli melko varmasti aina korvat hörössä ja innolla ottamaan vastaan kaiken mitä elämällä oli sille tarjota. Açai yritti uraa koulukilpailuissa, mutta sen liikkeet olivat aivan liian pliisut kilpailemaan vaativalla tasolla. Tällöin tämän omistaja Pedro Pereira päätti siirtää tamman siitoskäyttöön. Tamma kerkesi Pedron omistuksessa saamaan kaksi varsaa, mutta mies huomasi tamman silmistä kipinän kadonneen, sillä se ei päässyt enää yhtä paljoa tekemään ja puuhailemaan ihmisten kanssa. Tällöin 153cm korkea Açai päätettiin myydä harrasteratsuksi heti, kun sen viimeisin varsa oli vieroitettu emästään.
ei. Lua Quieta hevonen, jota ei tarvinnut kahdesti käskeä. Erittäin yhteistyöhaluinen ja herkkä hevonen, joka osasi muokata askeltaan selässä olijan mukaisesti. Aloittelija selässään se lompsi areenalla, kuin mikäkin tuntiruuna, mutta saadessaan osaavamman ja vaativamman ratsastajan selkäänsä, se näytti aivan upeita liikkeitä. Jälkeläisiä 159cm korkea ori kerkesi saamaan 18, oltuaan kaksi kautta tarjolla jalostukseen. Ruunikko oli orina kymmenenvuotiaaksi asti, jonka jälkeen se täytyi, omistajan mukaan, terveydellisistä syistä ruunata. Quiroksi kutsuttu hevonen muuttui ruunaamisen jälkeen entistä lepsummaksi, mutta kouluradoilla se ei sen jälkeen suorittanut enää yhtä lennokkaasti.
ee. Chá frio e Bolo chique oli erittäin sosiaalinen hevonen, joka hurmasi sekä hevos-, että ihmisystävänsä. Huomiosta nauttinut tamma oli tunnollinen työmyyrä sekä treeneissä, että radalla. Väriltään tamma oli ruunikko ja korkeutta sillä oli 150cm. Tamma kisasi kouluratsastuksessa kotimaassaan Potugalissa, että naapurimaassa Espanjassa, sillä sen kotitalli sijaitsi aivan muutaman kymmenen kilometrin päässä maiden rajoista.

© Veera R.

Tämä hevonen kilpailee porrastetuissa.
Sen ominaisuuspisteitä voi tutkia vrl profiilista.



Jaoksettomat 10kpl
11.12.21 Arène de Saint-Lambert, Paris Dressage Week, Grand Prix, 4/42 (81,71%)
12.12.21 Arène de Saint-Lambert, Paris Dressage Week, Grand Prix Kür, 8/21 (78,91%)
17.01.22 Kultasaaren Kartano, SWC3* Ratsastuskilpailut, Intermediate II, 3/26 (73,92%)
17.01.22 Kultasaaren Kartano, SWC3* Ratsastuskilpailut, Grand Prix, 4/39 (76,78%)
25.03.22 Château de Desjardins, World Cup, Grand Prix (karsinta), 3/30 (74.30%)
21.08.22 Rihtniemen ratsutila, Koulukilpailut, Grand Prix Kür, 4/15 (71,42%)
03.09.22 Kultasaari, Kultasaari Cup, Grand Prix, 4/28 (73,57%)
03.09.22 Royal Gardens, Ratsastuskilpailut, Grand Prix, 1/8 (77,85%)
25.11.22 Royal Gardens, World Cup, Grand Prix (karsinta), 5/30 (80,46%)
19.02.23 Storywoods Dressage Center, Pikkucup II, Grand Prix, 2/30 (78,48%)

Kouluvalmennus 9/2022
© Nikki

Carmen kanssa oli tarkoitus tehdä ihan helppoja juttuja tänään, joten vedin kentälle muutaman puomin puomiharjoituksia varten, ja tein kahdeksikkoharjoituksen kartioiden avulla. Kenttä olisi kuitenkin seuraavat kaksi tuntia tyhjä, joten minun ei tarvinnut miettiä, olisinko jonkun toisen tiellä. Carme ei rehellisesti sanottuna ollut hirveän innoissaan. Se antoi kylmää olkaa koko hoitamisen ajan ja kentällä se innostui ensin, mutta kun se huomasi, ettei siltä pyydettäisi kovin paljoa tänään, sen innostus lopahti, kuin... No, ei sillä väliä. Ohjasin tamman uralle kävelemään pitkin ohjin ja melkein kuulin, kuinka Carme mutisi itsekseen siitä, miten se oli tällaista kenttähöntsäilyä paljon parempi. Rapsutin vähän tamman säkää ja lupasin, etten kiusaisi tammaa koko päivää tylsillä harjoituksilla. Vähän vain treenailtaisiin.

Puomiharjoitus ei ollut Carmelle haaste eikä mikään, se käveli ja ravasi puomien ylitse kolahtamatta kertaakaan. Kartioharjoitukseen kuului kolme perättäistä kahdeksikkoa, joita tamma ensin pohti, että mikäs juttu tämä on, mutta sitten se alistui kohtaloonsa, "ihmiset keksivät mitä tyhmimpiä juttuja..." Kartioharjoitus sujui ravissa jo paljon sujuvammin, kun Carme tiesi homman nimen, ja tamma suoritti sen ongelmitta.
Annoin Carmelle laukka-avut ja laukkasin uraa pitkin. Lisäksi käänsin Carmen jokaiselle pääty-ympyrälle laukassa, ja vaihdoin kokorataleikkaamisen kautta suuntaa muutamaan kertaan, mutta tamma toimi loistavasti kumpaankin suuntaan. Tamma alkoi tylsistymään, joten päästin sen takaisin uralle pitkin ohjin, ennen kuin kiitin Carmea, laskeuduin selästä ja vein tamman talliin.

Lomapäiviä 8/2022
© Marjahilla

Kullankeltainen ja helmenvalkea hevospari seisoi metsäaukealla, kumpikin viettivät loma viikonloppua tyytyväisinä. Aitaan nojaava Majiná oli viimeisillään raskaana, joten tämä yritti jatkuvasti keksiä Carmelle ja Blancalle muunlaista virikettä - kuin ratsastaminen. Vaikkakin molemmat tammat ovat hyvin luotettavia ratsuja, silti huilia tulisi nyt hetken aikaa vähä enemmän.
Blancan kanssa olimme startanneet muutaman kerran isoissa pirskeissä tänä vuonna ja se olikin saanut Seppele Cupissa yli 76% tuloksen. Sekä sijoittunut viidenneksi Kaihovaarassa, vaikka osallistujia oli jopa 73. En halunnut lähteä sen kanssa kisoihin, joissa en uskonut sen oikeasti pärjäävän. Sama homma Carmen kanssa. Ottaisimme jatkossa osaa vain tarkkaan valittuihin tapahtumiin, niin voitaisiin karsia ne pahimmat pettymykset. Aloin nimittäin tuntea tammani jo suhteellisen hyvin. Tiesin minkälainen miljöö sekä matkakohde sai ne loistamaan. Jos lentämistä oli liikaa, eikä kisapaikalla ehtisi levätä kunnolla ennen rataa - oli se ehdoton ei. Poikkeuksia tekisimme vain niissä muutamassa kaikkein suurimmassa kilpailussa.

Carmen maaliskuinen World Cup reissu oli täyttä fiaskoa, mutta saimme silti yli 74% tuloksen. Ei voi olla muuta kuin tyytyväinen. Joskus mietin miten sillä kestää pää kaikkea meidän huoltotiimin sähläystä ja vilinää. Milloin unohtuu mitäkin ja taas mennään eessun taassun paikasta toiseen kauheassa vilinässä. Blancalle ja Carmelle on otettu mukavimmat matkustus kamppeet sekä korvatulpat aktiiviseen käyttöön, jotta eivät alkaisikaan koskaan vittuuntua kisapaikoilla. Siellä näki usein hevosia, jotka olivat niin hapanta, niin hapanta.

Paris Dressage Week 12/2021
© Marjahilla

Toivuin edelleen torstaista. Russell pirulainen oli näyttänyt niin kovin mairealta sijoittuessaan minun ja Carmen edelle 0,3 prosentilla. Olin ollut vielä tämänkin päivän radalla hieman ‘heated’ koko Paris Dressage Weekistä, kun oli niin tuhannesti muistettavaa. Carme kuitenkin teki ammattimaisen viileästi työtään. Tamma johdatteli meidät varmoin askelin Grand Prix luokan neljänneksi, suloisella 81,71% tuloksella! Hieno tamma.
Olimme molemmat, minä että Russell mukana huomisessa finaalissa. Oli huippua päästä jälleen ratsastamaan Kür, mutta olisi saatava stressi kuriin ennen sitä, ei Carme voisi aina minua pelastaa. Vai voisiko? Lusitano tammasta oli tullut minulle nopesti todella todella läheinen ja tärkeä, se oli luonteeltaan miellyttävä, mutta myös älyttömän taitava. Opin siltä päivittäin jotain uutta.